Karoliina Koskinen
Syyskuu 2025
Ennen nykyistä työtäni Helsingin yliopistolla työskentelin projektitutkijana Pelitutkimuksen huippuyksikössä Turun yliopistolla. Tänä aikana tulin törmänneeksi lautapeliin nimeltä Helsingin peli-Helsingfors-spelet. Pelin ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1870, jolloin Suomi oli juuri alkanut teollistua sahateollisuuden kasvun sekä rautatieverkon laajentumisen siivittämänä. Koska suurin osa väestöstä asui edelleen maaseudulla, peli tarjosi jännittävän mahdollisuuden päästä mukaan kuvitteelliselle matkalle halki Suomen pääkaupungin. Noppaa heittämällä pelaajat saattoivat vierailla esimerkiksi Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, Korkeasaaren eläintarhassa ja Kansallisteatterissa, pyöräillä kaupungin keskustassa sekä poiketa Esplanadin puistossa ja Kaivopuistossa. Vuoden 1904 versiossa pelaajien oli myös mahdollista hypätä raitovaunuajelulle, sillä säännöllinen raitioliikenne oli alkanut edellisellä vuosikymmenellä. Läpäistäkseen pelin, pelaajien tuli varoa olla kuluttamatta koko matkakassaansa nähtävyyksiin ja julkisen liikenteen ajeluihin.
Yksityiskohtia Helsingin pelistä. Kansalliskirjasto.
Tarkasteltaessa aihetta vuoden 2025 näkökulmasta, Helsingin peli tarjoaa kiehtovan vertauskohdan hyötypeliin, jonka suunnittelimme osana Transformative Cities projektia. Myös tämä peli sijoittuu Helsinkiin ja pelaajat voivat sijoittaa erilaisiin toimenpiteisiin kuten raitotieverkon laajentamiseen, pyöräilyinfrastruktuurin parantamiseen ja suojeltujen viheralueiden lisäämiseen kaupungissa. Nykykaupungit joutuvat tasapainoilemaan ilmastotavoitteiden, heikkenevän kaupunkiluonnon monimuotoisuuden, asuntopolitiikan ja toimivien liikennejärjestelmien välillä. Kehittämämme uusi hyötypeli simuloi kaupunkisuunnittelun päätöksentekoa realistisessa lainsäädännöllisessä ja poliittisessa kontekstissa, joka auttaa eri sektoreita työskentelemään yhdessä ja löytämään ratkaisuja näihin monimutkaisiin ristiriitoihin.
Pelin idea on seuraavavanlainen: vierailijaroolin sijaan osallistujat pelaavat päätöksentekijöinä, joilla on valtaa päättää mihin rahaa käytetään Helsingin kasvu-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteissa vuosien 2025–2040 välillä. Pelaajilla on käytössään 3 miljardia euroa ilmasto- ja biodiversiteettitoimiin ja 4 miljardia euroa kasvutoimiin, ja he tekevät investointipäätökset yhdessä jaetulla digitaalisella alustalla.
Näyttökuva hyötypelin pelialustasta.
Investoinnit vaikuttavat viidellä keskeisellä osa-alueella: ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa, biodiversiteetissä, viherryttämisessä (vihreiden alueiden määrä) ja kasvussa (asuntotarjonta). Peli jakautuu neljään valtuustokauteen ja investointipäätösten seuraukset tulevat ilmi siirryttäessä seuraaville kausille, samalla kun politiikan muutokset muovaavat pelin sääntöjä kullakin kierroksella. Peli on suunniteltu kaupunkisuunnittelun ammattilaisille, jotka pelaavat omana itsenään pienissä ryhmissä. Me fasilitoimme pelaamista varmistaen, että kaikkien mielipiteet tulevat kuuluviin ja kukin päätös on perusteltu. Pelin tavoitteena on saavuttaa kestävyys- ja kasvutavoitteet vuoteen 2040 mennessä annetun budjetin puitteissa.
Kutsuimme kaupunkikestävyyden tohtoriopiskelijoita testaamaan hyötypeliä tänä keväänä ja saimme arvokasta palautetta pelin kehittämiseksi. Esimerkiksi, lisäämällä ”päivitä pisteet”-painikkeen poistimme porsaanreiän, joka oli mahdollistanut pelkkien pistesaldojen seuraamisen sen sijaan, että pelaajat olisivat syventyneet pohtimaan eri toimenpiteiden synergioita ja ristiriitoja. Pelaajat voivat nyt tarkastaa pistesaldojensa tilan korkeintaan neljä kertaa yhden kierroksen aikana, jolloin numeroiden kehitys ei enää yksin voi ohjata ryhmän investointipäätöksiä. Tämän jälkeen, hyötypeliä testasi Helsingin kaupunkisuunnittelun ja -politiikan asiantuntijat maankäytön ja kaavoituksen, liikenteen ja liikkumisen, asumisen ja rakentamisen sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikan aloilta. Asiantuntijat ottivat pelin hyvin vastaan ja alustavat löydöksemme osoittavat, että hyötypelimme toimii sekä ”aktiivisena havainnointimenetelmänä” kaupunkisuunnittelijoiden näkemyksiin kaupunkien ilmastohallinnon kestävästä muutoksesta että oppimisen välineenä, joka havainnollistaa osallistujille kaupunkien kestävyysmurroksen monimutkaisuutta käytännössä.
Sekä vuonna 1870 julkaistu lautapeli että suunnittelemamme hyötypeli kutsuvat pelaajansa visioimaan ihanteellista kaupunkia. Kummatkin pelit myös kuvaavat Helsinkiä muutoksen kynnyksellä: lautapeli esittää kaupungin matkalla kohti teollistumista, kun taas hyötypeli etsii ratkaisuja jälkiteollisen ajan haasteisiin ja pyrkii tunnistamaan siirtymäkohtia kaupunkien kestävään tulevaisuuteen.
Karoliina Koskinen on tekninen avustaja Transformative Cities -projektissa. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Utrechtin yliopistosta Alankomaista, ja hän on työskennellyt useissa monialaisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kaupungeissa, ilmastoturvallisuuteen ja ilmasto-oikeudenmukaisuuteen. Karoliina pyrkii soveltamaan diskurssianalyysiä sekä historiallisia ja poliittisia näkökulmia ymmärtääkseen paremmin, kuinka nykyiset asenteet ja ilmastotoimet ovat muotoutuneet – ja mitä on huomioitava nykyhetkessä oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen mahdollistamiseksi. Nämä teemat ovat keskeisiä myös hänen tänä syksynä jättämässään hakemuksessa Helsingin yliopiston Ympäristöalan tieteidenväliseen tohtoriohjelmaan (DENVI).
